Silmälasit ja piilolinssikotelo silmätutkimuspöydällä.

Näkövika ja silmäsairaudet

On olemassa useita erilaisia näkövikoja, jotka voivat heikentää näköäsi ja aiheuttaa ongelmia jokapäiväisessä elämässä. Mutta näihin on olemassa helppoa ja tehokasta apua. Täältä voit lukea lisää yleisimmistä näkövioista ja silmäsairauksista.

Mitkä ovat tavallisimmat näköviat?

Kaukonäkö – näkövika, jolloin koet lähellä olevat kohteet epätarkkoina. Kauempana olevat kohteet ovat tarkat. Helppoa korjata piilolinsseillä tai silmälaseilla.

Likinäkö – näkövika, jolloin koet kaukana olevat kohteet epätarkoiksi, mutta lähietäisyydellä ne ovat tarkat. Helppoa korjata piilolinsseillä tai silmälaseilla.

Ikänäkö – Silmän on vaikeampi vaihtaa kaukonäöstä lähinäköön. Yleensä se alkaa n. 40 vuoden iässä. Ikänäköä korjataan moniteholinsseillä, lukulaseilla tai moniteholaseilla. Lue lisää ikänäöstä.

Hajataitto/astigmatismi – kun silmässä on kaksi eri taittokohtaa. Lue lisää taittovirheestä ja sen oireista alta.

Oireet, kun näkö on muuttunut

Sinulla on usein päänsärkyä.
Näet epäselvästi lähelle tai kauas.
Siristät silmiä tarkentaaksesi näköä.
Koet, että silmiä kirvelee.
Huomaat, että silmien sopeutuminen kestää kauan, varsinkin kun siirryt valosta pimeään.

Mitä on hajataitto tai astigmatismi?

Taittovirheitä on olemassa monia erilaisia, mutta yleisin niistä on astigmatismi. Taittovirhe tapahtuu, jos silmässä on kaksi erillistä taittokohtaa, mikä johtuu siitä, että linssi tai sarveiskalvo on epäsäännöllisen muotoinen. Silmässä voi olla esimerkiksi normaali näkö pystyviivoille, mutta likinäkö vaakasuorille viivoille. Taittovirhe korjataan silmälaseilla tai astigmatismi piilolinsseillä, joita kutsutaan toorisiksi piilolinsseiksi.

Kuinka hajataiton voi havaita? Monilla ihmisillä on astigmatia tietämättä sitä, mutta he saattavat huomata, että silmän on vaikea tarkentaa etäisyyksiä, varsinkin kun kävelee valosta pimeään. Se voi myös tuntua siltä, että katsoo ristiin.

Värisokeus ja karsastus

Värisokeus – Vaikeus erottaa eri värejä, mutta värisokeat eivät näe mustavalkoisesti. Värisokeus periytyy X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen geenin kautta, minkä vuoksi värisokeutta esiintyy useammin miehillä.

Karsastus – Karsastus johtuu siitä, että lihakset, jotka hallitsevat silmien liikkeitä, eivät toimi yhteistyössä niin kuin niiden pitäisi, ja siksi silmät liikkuvat toisistaan ja osoittavat eri suuntiin. Piilokarsastukseksi kutsutaan sitä, kun silmät liikkuvat toisistaan vain satunnaisesti, varsinkin jos olet väsynyt tai sairas. Tällä hetkellä emme valmista näitä erityislaseja (prismalaseja), joita tarvitaan karsastuksen korjaamiseen.

Harmaakaihi ja viherkaihi

Harmaakaihi – kutsutaan myös kataraktaksi. Tauti tekee silmän linssin sameaksi, mikä heikentää näköä. Yleisimpiä oireita ovat, että värejä on vaikea nähdä selkeästi ja useimmat värit muistuttavat keltaruskeaa sävyä. Kaihi hoidetaan silmäleikkauksella, jossa samea linssi korvataan kirkkaalla, keinotekoisella linssillä.

Viherkaihi – Kutsutaan myös glaukoomaksi ja tarkoittaa, että korkea silmän sisäinen paine aiheuttaa verkkokalvon vaurioita, mikä kutistaa näkökenttää hitaasti. Näön hermolle aiheutuneita vaurioita ei voida parantaa, mutta glaukooma voidaan hoitaa laserleikkauksella taudin kulun pysäyttämiseksi.